Sending you a Postcard: Roadtripping up to hot hot North

Day 1

Vau. Ja huh. 10 päivää roadtrippaamista ylös Australian Länsirannikkoa ja mikä kuumuus ja kuivuus, mitä maisemia, mitä eläimiä ja mikä kokemus. Vaikka alkuun nukkuminen teltassa auton katolla ja leirielämä ei ihan napannut, niin ihan mieletön kokemus ja oisin voinut jatkaa tiellä vielä pidempään, sen verran tuli nähtyä mitä hienompia ja oudoimpia paikkoja, millaisia en ole koskaan aiemmin nähnyt tai kokenut.

Huhtikuun puolissavälin on UWAn "study break", eli meille vaihtareille sopiva hetki lähteä matkoille :) Me lähidmme viiden tytön voimin teltalla ja leirinuotiokeittiövälinein varustetulla 4WD:lla Perthistä kohti Karijinia rannikon niemiä pitkin (ja törmäsimme matkalla useampaankin muuhun autolliseen UWAn vaihtareita). Matkaa edessä oli noin 2400km. Yhteen suuntaan. Tämä siis vastaa melko tarkalleen edestakaista matkaa Helsingistä Utsjoelle tai yhdensuuntaista matkaa Kööpenhaminasta Madridiin. New York-Miami väli on lyhyempi (ja edelleen tässä vasta menomatka Karijiniin). Itsekin pääsin vihdoin ajelemaan suomalaisella ajokortillani, joten nyt on väärällä puolella tietä ajaminen tehty!

Tosiaan perjantaiaamuna pakkassimme auton täyteen rinkkoja, makuupusseja, myslipatukoita, hedelmiä, muuta ruokaa, vettä, varabensaa, aurinkorasvaa ja kaikkea muuta mitä voisi pitkien välimatkojen reissulla Australian erämaiden halki tarvita. Ensimmäisen päivän aikana ajoimme "The Pinnacles" kivien kautta aina Kalbarrin kansallispuistoon saakka (vajaa 600km ja 6h). Seuraavina päivinä lähdimme niemihyppelylle Shark Bay'n Monkey Miaan ja Shell Beach'lle, sieltä Coral Baylle ja Exmouthiin, mistä taas alkoi vajaan 800km ajo sisämaahan Karijiniin. Länsirannikko eri kohteineen on tunnettu Ningaloo koralliriutasta, joka on koti merikilpikonnille, lukemattomille värikkäille kaloille ja erilaisille haille kuten lempeille valashaille, kun taas Karinjini on vaeltajien unelma.

Ten days of roadtrpping at the Western coast of Australia behind and, woah, what a heat, what a drought, what views, what animals and what an experience. Even though I'm not a fan of camping, our roadtrip was truly an amazing one, and I could have kept going on the road for a bit longer. I saw places so beautiful and so strange that I've never seen something like them before.

In the mid April there's a study break for UWA students which is a perfect time for exchangers to go exploring the country. With a group of five girls we decided to hit the road with 4WD supplied with a tent and a camp kitchen set. From Perth to Karijini by the peninsulas it's about 2400km of driving. Oneway. The trip is longer than a trip form New York to Miami (still talking about an oneway trip). Finally also my Finnish driver's license was accepted by the car company, so driving on the wrong side of the road checked off from my bucket list!

On Friday morning we packed our car with backpacks, sleeping bags, granola bars, fruits, water, spare gas, sunsreen and everything else we might need during a roadtrip across Australian vast deserts. During the first day we drove to Kalbarri through "The Pinncales" (about 600km and 6 hours in total). During next days we did some bay hopping from Shark Bay to Coral Bay and Exmouth, after which started a 800km-drive towards inland to Karijini. Northern West coast is famous for Ningaloo reef that is home to sea turtles, countless colorful fishes and gentle whale sharks, whereas Karijini is famous for its gorges.

Roadtripping 2400kms up North

Rannikolla ajelu muistutti hyppelyä rantakeitaalta toiselle keskellä melko vehreää, kuumaa, loputonta autiomaata. Autiomaassa suora tie vain jatkui ja jatkui erämaan jatkuessa silmänkantamattomiin auringon ja täysikuun loistaessa taivaalla yhtä aikaa. Siellä saattoi bongata kengurun (iloisesti hyppelevän tai raatona tienvarressa...), pitkäkaulaisen emun tai kylttien mukaan suuren hamsterin näköisen pitkäkorvaisen ja pitkähäntäisen jonkin. Rannat olivat upeita, merivesi oli uskomattoman väristä, toisaalla ranta jatkui matalana ja kristallinkirkkaana satoja metrejä, toisaalla Ningaloo reefin kaloja pääsi ihastelemaan vain parinkymmenen metrin päässä snorklaten.

Karijinissa ajelu muistutti hyppelyä upealta rotkokeitaalta toiselle keskellä punaista, kuumaa, kuivaa autiomaata. Punaisen tien eri päätepisteistä alkoi vaellusreittejä rotkojen pohjalle, mistä löytyi vesikeitaita ja ihanan raikasta ilmaa. Vaikka itse edelleenkin olen enemmän rantojen ja vesiurheilun ystävä (etenkin toisen päivän Kalbarrin +38 asteisen, hyttysillä höystetyn ja kuivaa kuivemman 8kmn "vaelluksen" jälkeen) jäivät Karijinin rotkot yhdiksi lempipaikoistani koko reissulta.

En millään kykene tiivistämään koko reissua, mutta tässä tulee muutamia reissun kohokohtia:

Pääsin jälleen sukeltamaan sitten Itärannikon reissun ja Ningaloo reef kyllä tällä kertaa vei voiton Great Barrier Reef'stä! Koralli ei ihan yhtä värikästä ole, mutta värikkäitä kaloja on sitäkin enemmän ja monipuolisemmin ja lähempänä. Lisäksi ensimmäisella sukelluksella ohitsemme liisi mitä oudoin meren kummitus, ilmeisesti jättimäinen "marble ray", joka lepatti vesien halki samalla tasolla meidän kanssa, mutta joka oli varmaankin yli metrin levyinen ja vitivalkoinen. Toisella sukelluksella taas oli aikamoista vilinää "cleaning stationilla" (ps. katso kuvista alempana mitä sieltä löytyi), ja kirsikkana kakun päällä dive masterimme osasi ohjata meidät kurkistamaan tietyn korallin alle, missä lotkotteli iso merikilpikonna omissa oloissaan uinuen.

Toiseksi järkkäsimme ensimmäisen täysin omin kätösin tehdyn aussie barbien! Coral Bayssa, rennossa "kaupungissa" (=yksi katu) meren äärellä, ostimme lihat ja salaatit ja grillailimme yleisellä grillipisteellä auringonlaskua ihaillen.

Karijinissa oli mitä upeimpia rotkoja (sana rotko ei mielestäni kyllä onnistu kuvaamaan noita luonnon ihmeitä, mutta niin niitä vain kutsutaan); muutamia, jotka vaativat kunnon James Bond kiipeilyä littanana seinämää vasten; eräs Hancock niminen rotko, missä piti aluksi kahlata veden poikki, sitten uida veden poikki, ja lopulta bikineissä kiipeillä "Spiderwalkin" läpi kapeaa notkoa pitkin alla virtaavan veden mukana viimeiselle poolille (jotain mitä pitää vain itse kokea); sekä muutamia keitaita, jotka muodostivat luonnon oman spa'n hierovine vesiputouksineen, ihoa puhdistavine kaloineen sekä lämpöä hohkaavine kivineen. Karijinin lempparipaikkani olivatkin Hanckokin seikkailu/aqua park rotko, sekä Forescue Fallsin spa-alue.

Autoilu pitkin poikin Australian autioita erämaita oli myös seikkalu sinänsä ja jännitystä riitti siinäkin. Exmouth-Karinjini välillä ajoin tankillisen viittä vaille tyhjäksi ennen kuin kohdalle osui seuraava huoltoasema (tankkaa joka ainoalla asemalla, jonka näet, niitä on aika harvassa... Se varasäiliöllinen bensaa on myös ihan hyvä idea.) Reissumme viimeisenä aamuna taas huomasimme yhden renkaista puhjenneen (ja naapurin saksalaiset tulivat lopulta hoitamaan renkaan vaihdon, ei sen takia ettemme olisi tienneet mitä tehdä, vaan sen takia, että voimat ei vaan riittänyt mutterien aukiruuvamiseen vaikka jopa seisoimme ja hypimme vivun päällä koko painolla). Yhtenä iltana eteemme pomppi kenguru (ei osuttu siihen lähellekään, ei huolta! Ajettiin rauhallisesti koko matka.), mutta joka oli ilmeisestu hyvin älykäs kenguru ja sivuun hyppimisen sijaan loikki tietä eteenpäin, joten pari minuuttia madeltiin sitten sen perässä ennen kuin eläin lopulta suvaitsi kunnolla siirtyä sivuun.

Tarinoita riittäisi vielä, mutta loput jää nyt kavereitten kanssa juoruttaviksi :) Kaiken kaikkiaan, voin vaan suositella up north trippiä tuleville UWAlaisille, varmasti uniikki reissu tiedossa!

Driving at the coast reminded hopping from one beach oasis to another in the middle of greenish, hot, endless desert. The road just kept going and going along with never ending wilderness, where every now and them one might spot a kangaroo (a jumping one or a roadkill...), a long-necked emu or (based on the signs) a wierd-looking animal whose name I still don't know. Beaches were beautiful, each a bit different from each other, and the sea was always incedibly blue and clear. In addition in many places Ningaloo reef is only tens of meters away from the shore, so we could simply swim and snorkel there admiring its fishes.

Driving in Karijini National Park reminded hopping from one gorge oasis to another in the middle of red, hot, dry desert. At the different ending points of the red road there's always a beginning of a hike leading down to the gorges, to the water and fresh air. Even though I'm more of a beach person who prefers water activities, the spectacular gorges and their rivers were one of my favourite parts of the journey.

Our trip included several highlights and curious happenings from diving with amazing creatures to enjoyable barbies, from mind-blowning hikes and swims in the gorges of Karijini (adventurous Hanckock gorge and spa-like Forescue Falls with Fern Pool being my favourites) to surprises on the road including interfering jumping kangaroos and flat tires. All in all, I can recommend doing an Up North trip to all future UWA students, it's sure to be an unique adventure!

Day 2

Kalbarri - Coastal Cliffs